Oli pakko päästä melomaan tänään. Ihan pakko, vaikka säätiedotus lupasikin huonoa. Niinpä lähdin töistä jo 12 aikaan, repun olin pakannut valmiiksi autoon. Joten kotiin hakemaan laiva katolle ja menoksi. Sää oli uhkaavan tumma, mutta mitäs siitä. Kun on mentävä niin on mentävä. Luotin sade-ennusteeseen, että sade saapusi vasta illalla.
Aijai, pehmeä vesi alla, aaltojen keinutus, kuppi kahvia kalliorannalla... se teki hyvää mielelle.
Mutta se ei tehnyt hyvää olkapäälle, se on reistaillut jo kaksi kuukautta talven kuntoilujen jälkeen. Ei ole auttanut edes pari kahden viikon lepojaksoa. Olkapää on hyvä niin kauan kun en rasita sitä, mutta heti kun se rasittuu, se tulee kipeäksi. Kauhulla ajattelen etten voisikaan tehdä melontareissuja kauniissa kesässä... täytyy kai käydä lekurilla.
Illalla ehdin maihin ja kotiin juuri ennen vesisateita. Mieli iloisena, mutta olkapää ei ollenkaan tyytyväisenä. Elämä on julmaa joskus : /
Nyt edessä sateinen viikonloppu, mitähän piruutta keksisin?
Tekstit
Kuulostaa ns. jäätyneeltä olkapäältä.
VastaaPoistaMikä sellainen on? :o
VastaaPoistaKävin torstaina erikoislääkärillä ja sanoi sen olevan lihastuppitulehdus. Sain kaksi pistosta kortisonia ja viikon lääkekuurin. Juhannuksena pitäisi päästä jo vesille ja melomaan, kunhan en aloita heti hullun lailla. Ja jos ei tunnu hyvältä, sitten hakemaan lisää kortinonia, vaatii kuulemma joskus toiset pistokset. Mutta toivottavasti hoito oli tässä.